Siellä, missä meille ainoastaan revontulet loistivat" - Kenttärata eli Kuoleman rata TaivalkoskellaTänään tulee kuluneeksi tasan 69 vuotta siitä, kun neuvostoarmeija vapautti Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin. Sen kunniaksi vietetään Vainojen uhrien muistopäivää. Toisen maailmansodan kauhut ja vainot eivät rajoittuneet vain Saksan valloittamille alueille, vaan niitä koettiin myös Suomessa. Saksalaiset rakensivat Todt-organisaation johdolla vuosina 1942-44 Suomeen 178 kilometriä pitkän kapearaiteisen rautatien, joka rakennettiin pakkotyövoimalla. Tätä Kenttärataa olivat rakentamassa venäläiset sotavangit, puolalaiset pakko-otetut työvelvolliset ja saksalaiset rangaistusvangit. Tarkkaa radalla työskennelleiden lukumäärää ei tiedetä, mutta on arveltu, että heitä on ollut yli 3 000. Olot ratatyömaalla olivat kurjat ja saksalaiset julmia, jonka takia rata sai kansa keskuudessa nimen Kuoleman rata. Radan piti kulkea Hyrynsalmelta Kiestinkiin, mutta se ei koskaan täysin valmistunut sodan käännyttyä Lapin sodaksi. Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat osan radasta. http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.fi/2014/01/siella-missa-meille-ainoastaan.html
Vuonna 1946 Oulun väkiluku on noin 30 000. Merikosken vesivoimalaitoksen rakennustyöt ovat kesken ja kauppatorilla pönöttävät Toripolliisiin sijaan linja-auto- ja huoltoasema. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/milta_naytti_oulu_vuonna_1946_101829.html#media=101827Kalle Päätalo kävi usein Oulun katuja tallaamassa. Mykkäfilmiltä näkee vanhaa Oulun kaupungin maisemaa.
Vilusenharju http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/material/raitit/6GblqyQKN/kaukajarvi_.pdf
Myöhemmin, kun poika komeili myyntitilastojen kärjessä ja tulotaso ylitti rakennusmestarin palkan, uskoi Kalle Hermanninkin pilven reunalla myöntelevän:
– Kyllä se keksi Kalle nätin homman. Tuommosta tekee ja noin hyvin menee!
Kirjailijalle itselleen rahantulo oli tietysti merkki onnistumisesta, mutta kirjoittaminen itsessään oli kuitenkin aina se tärkein asia.
– Isälle raha merkitsi sitä, että saattoi ajaa hyvällä autolla ja syödä sitä mitä halusi – jos nyt sattui haluamaan, Elina Oksanen kuvailee. – Ja junalla saattoi matkustaa ensimmäisessä luokassa!
Sodassa vietetyt vuodet olivat tehneet Kallesta kotona viihtyvän miehen. Edes Ruoveden kesämökillä hän ei malttanut olla kuin pari yötä korkeintaan.
Tyttöjen ollessa pieniä perhe teki automatkoja Taivalkosken lisäksi Norjaan, mutta muuten Kallen ulkomaanmatkailu supistui 1990-luvulla yhteen matkaan Lofooteille ja Pariisiin.
– Pariisin reissun jälkeen hän sanoi, ettei lähde ikinä enää minnekään. Hän oli koko ajan pelännyt kuolevansa siellä, Elina Oksanen kertoo.
Kielitaidoton ja häkeltynyt Kalle oli mm.kävellyt sydämentahdistajansa kanssa lentokentän metallinpaljastimen läpi, vaikka lompakossa olisi ollut lääkärintodistus tullia varten.
http://www.ts.fi/kulttuuri/1073926516/Kalle+Paatalon+perhe+tuntee+kirjojen+tarinat
http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/paatalo.html
TÄMÄN TALON RAKENTAMISESTA
JA RAKENTAJISTA KERTOO
KIRJAILIJA-PROFESSORI
KALLE PÄÄTALO ESIKOISTEOK-
SESSAAN "IHMISIÄ TELINEILLÄ"
TALO RAKENNETTIIN v1955-56
JA KALLE PÄÄTALO TOIMI
SILLOIN TYÖMAAN VANHEM-
PANA RAKENNUSMESTARINA
AS OY TUOMIOKIRKONKATU 17
HALLITUS
KALLE PÄÄTALON KUNNIALAATTA
1999
http://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kjIVSHsNQ5mwBbibO_drBw/paatalohuuma-valtaa-lukijat/Päätalo-huuma valtaa lukijat16.5.2014Gummerus ja Elisa Kirja ryhtyvät julkaisemaan uudelleen Iijoki-sarjaa. Huonemiehen poika ja Tammettu virta ilmestyvät sekä painettuina että sähkökirjoina.Kalle Päätalo on noussut tänä keväänä kirjallisten keskustelujen suosikkiaiheeksi. Kirjava kammari -blogista lähteneen Päätalo-haasteen innoittamana monet lukupiirit, bloggarit, toimittajat ja lukijat ovat jääneet Iijoki-koukkuun. Tänä vuonna Päätalon nousu jatkuu monella eri rintamalla.Gummerus ja Elisa Kirja julkaisevat koko 26-osaisen Iijoki-sarjan sähkökirjoina. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa Huonemiehen poika ja Tammettu virta ovat nyt saatavilla yksinoikeudella Elisa Kirja -palvelusta
https://vimeo.com/52060820
Kirjailijakuvia 7: Kalle Päätalo
Kalle Päätalo teos Tampere
Kalle Päätalo 1919- 2000 Kalle Päätalo teos Tampereella
Taivalkoskelaisen Jalavan kaupan pirttikahvilassa, pitkän pöydän äärellä istuu kahvikupposella Liisa Horsma. Kevättalven aurinko pilkistää ikkunoista ja tuli rätisee suuressa leivinuunissa.
75-vuotiaalle, lähes koko elämänsä Taivalkosken Metsäkylällä asuneelle Liisa Horsmalle 131-vuotias Jalavan kauppa on tuttu jo lapsuudesta. Tuolloin Horsman perheellä oli tapana yöpyä Jalavan pirtissä kirkonkylällä käydessään. Eteisestä kukin matkalainen otti itselleen olkipatjan. Pirtin lattialla nukuttiin vieri vieressä.
”Täällä oltiin yötä, kun sieltä syvänmaalta tultiin. Iän kaiken täällä kuljettiin, sekä minun vanhemmat että isovanhemmat. http://kodinpellervo.fi/kodin-pellervossa/2014/05/15/kauppa-se-joka-kannattaa/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.