Kalle Päätalo jutut (osa1)

Kalle Päätalon kotitalo myydään Tampereella

 

Suomalaisen kirjallisuuden tarkimmin kuvattu rakennus, professoriKalle Päätalon kotitalo myydään lähiaikoina. Oululaisessa Kaleva-lehdessä kerrottiin viime perjantaina, että Kalle Päätalon kotitalo myydään ja puretaan. -Huhu talon purkamisesta on perätön. Tämä on niin hyvä talo, että tällä alueella ei ole monta. Tätä ei edes saa hajalle. Kymmentuumaiset naulat on joka paikassa mihin vain naula on lyöty, Leena Päätalo sanoo. Leena Päätalo muuttaa kerrostaloon Tampereen Hämeenpuistoon. Uudessa asunnossa tehdään parhaillaan remonttia. Kalle Päätalon toivomus oli, että hänen kotitalostaan ei tehdä museota. Päätalon kotitalo sijaitsee Tampereen Viialassa Kirvestie 22:ssa. Päätalo rakensi talon sotien jälkeen rintamamiestontille. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336201957.html

                    Sellainen, ettenkö ilikiäisi siitähi kertoa Kaarina Naski TAMPERE – Mitä sinä taas olet käynyt siellä kollaamassa? saattoi Kalle Päätalo murahtaa vaimolleen huomattuaan kirjailijankammiotaan siivotun. – Minä vain vähän pölyjä pyyhin, mutta laitoin kyllä kaikki paikalleen ihan samalla tavalla. – Samalla tavalla? Ja kuitenkin lyijykynät ovat kuulakärkikynien lokerossa! – Kynäkoteloa myöten pikkutarkka mies. Sellainen oli Kalle, sanoo Leena Päätalo, pyyhkii kämmenselällä vastikään poskille herahtaneita kyyneleitä ja nauraa http://www.kp24.fi/uutiset/17789/kello3.swf

Iso entinen savottakämppä Liesijoen rannalla Seitsemisen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Alkuperäisen kämpän rakensi Kalle Päätalo mutta päärakennus paloi ja sen tilalle rakennettiin vuonna 1959 uusi kämppä. Kalle Päätalon rakentama tallirakennus on vielä jäljellä. Tallirakennusta aletaan kunnostamaan lähitulevaisuudessa. Kämpässä on viisi makuuhuonetta:
http://www.jaulinkampat.fi/fi/vuokrattavat-mokit/39-jaulin-kamppa

                                           Jaulin metsäkämpän tallirakennus 1946. Tätä tallirakennusta ei ole enään olemassa tässä muodossa. Tilalle on rakennettu täysin uusi rakennus matkailukäyttöön.

                                          Kenttärata Isokummun asema

                                              kenttäradan ylityspaikka Iijoessa

Rakentaminen vankityövoimalla
Rata kulki Hyrynsalmen, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin saksalaisen Todt-organisaation, Kenttärangaistusleiri III:n saksalaisten rangaistusvankien ja venäläisten sotavankien pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai paikalliselta väestöltä nimityksen Kuolemanrata. Saksalaisista vangeista suurin osa oli tuomittu saksan rikoslainsäädännön mukaan[1] Sotavangeista pääosa oli neuvostoliittolaisia, runsaasti heitä oli mm. Donin Rostovista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrynsalmen%E2%80%93Kuusamon_kentt%C3%A4rata

                                           Kenttäradan 70 v. muistojuhla 29.9.2013

                                           Kenttäradan 70v. muistojuhla osa 2

   Tätä linkkiä klikaamalla pääset katsomaan kenttäradan reittiä Google Maps sovelluksessa.

                                 Kalle Päätalo.Kummun Patruunan talo.
Saksalaisten vankileiri ja asema sijaitsi Isokummussa Taivalkoskella.

                                         Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943

                                          Veturi ylittää siltaa kenttäradalla

                           Videolla saman merkkinen juna jolla ajeltiin kenttäradalla. HF130C Frankfurter Feldbahnmuseum D20

 Kuvia siitä mitä on jäljellä saksalaisten vuosina 1942-1944 Kiestingin-Uhtuan suunnan rintaman kuljetuksia varten rakennuttamasta kenttäradasta. http://vaunut.org/sarja/534

  Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.

                                          Lumenaurausta kenttäradalla

                                           kenttärata haisevanvaara

                                            kenttärata lähellä pesiökylää

                                           kenttärata rakennustyö

                                            kenttärata siltatyö junnosuo

Kenttäradat ovat kapearaiteisia, 75 sentin raidelevyisiä ratoja, ja niitä rakennettiin lähinnä sota-aikana nopeita rintaman huoltokuljetuksia varten.

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata alkoi Hyrynsalmelta ja kulki Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kokonaispituudeksi radalle tuli 178 kilometriä, ja sen rakentaminen Hyrynsalmelta Kuusamoon kesti kaksi vuotta. Radan rakentamista suunniteltiin myös Kuusamosta eteenpäin Kiestinkiin, mutta tätä rataosuutta eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa.

Liikennepaikkoja kenttäradalla oli 25. Varsinaisia asemia olivat muun muassa Vääkiö Suomussalmella, Korvua ja Isokumpu Taivalkoskella sekä Sänkikangas Kuusamossa. Liikenteen johtokeskus sijaitsi radan alkupäässä Hyrynsalmella. Tukikohtina rakentajajoukot pitivät Suomussalmen Vääkiötä sekä Taivalkosken Korvuata ja Isokumpua. Saksalaisten huoltokeskukseksi muodostui Kuusamo. Kirjastovirma.net

Taivalkoskelle puuhataan Kenttärata-museota
Sodanaikaisen Kenttäradan ympärille suunnitellaan museota Taivalkoskella. Suunnitelman mukaan museosta tulisi Raatteentie -tyyppinen kokonaisuus. http://yle.fi/uutiset/taivalkoskelle_puuhataan_kenttarata-museota/5925859

                                           Kenttäradan ylityspaikka Iijoessa Retkikartta:Kenttäradan ylityspaikka Iijoessa